Yritysvierailu 11.10.2016 - Rekolan Panimo ja Ekta Bryggeri

Kirjoittaja Artesaaniruuan suomenmestaruuskilpailu – blogi » 21 lokakuu 2016 | Kommentit

Artesaaniruuan SM-kilpailun ohjelmaan kuului myös yritysvierialuja paikallisiin yritysiin. Tiistai-iltapäivällä osallistujat jakaantuivat kolmeen ryhmään ja lähtivät tutustumaan lähiseutujen yrityksiin oppaiden johdolla. Ensimmäinen ryhmä suuntasi vanhaan lihantarkastusrakennukseen, jossa toimii nykyään lihakauppa ja ravintola. Toinen ryhmä pääsi tutustumaan leipomoon ja juustolaan, ja kolmas ryhmä kiertelemään paikallisiin panimoihin.

KäsityTiina humala2öläiset löysivät tiensä Fiskarsin autioituneisiin tuotantotiloihin yli 20 vuotta sitten, ja käsityöläiskulttuuri on vahvistunut siellä ruoan osalta edelleen. Panimokierroksen osallistujat pääsivät tutustumaan Rekolan Panimoon, joka päätyi Fiskarsiin isompien tilojen perässä vuonna 2011. Heidän toimintansa pyörii nykyään vanhan veitsitehtaan tiloissa. Viimeisen viiden vuoden aikana pienpanimoiden määrä on Suomessa kasvanut räjähdysmäisesti; 2010-luvun alussa niitä oli 28, tänä vuonna jo 77.

Rekolan Panimon kanssa samoissa tiloissa aloittaa toimintansa nyt myös Ägräs Distillery, joka on Suomen ensimmäinen joukkorahoitettu tislaamo. Sillä on 340 osakasta erisuuruisilla osakkeenomistuksilla. Olimme paikalla kreivin aikaan – tislaamon laitteet olivat saapuneet tehdashalliin edellisenä päivänä.



Rekolan panimo käyttää tuotteissaan suomalaista humalaa.

Yhteistyö suomalaisten tislaamoiden välillä on ilahduttavan tiivistä. Ägräs Distillery tekee yhteistyötä muun muassa Kyrö Distilleryn ja Helsinki Distilling Companyn kanssa. Tap room -nimen saaneen maistelutilan hyllyissä komeilikin myös näiden yritysten pulloja. Rekolan Panimon tuotannosta pääsimme maistamaan Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi pantua pilsneriä sekä hyvin suomalaisen kuuloista ja makuista ruisolutta katajanmarjalla maustettuna.
Rekolan Panimossa tehdään suurimmaksi osaksi miedosti humaloituja oluita ja oluita maustamaan käytetään esimerkiksi kuusenkerkkää, pihjalanmarjaa ja ruusunmarjaa. ”Humalaa ylikäytetään oluen teossa. Olemme jättäneet India Pale Alen (IPA) ja American Pale Alen (APA) tekemisen niille, jotka tekevät niitä meitä paremmin”, kertoi oppaamme Rekolan Panimossa.

Tiina panimo

Rekolan panimon Tap room. Ikkunoista aukeaa näkymä Ägräs distilleryn tuotantotiloihin.

Tiina Ekta

Toinen vierailukohteista oli vasta aloittanut Ekta Bryggeri. Ovella meitä tervehti voimakas omenan tuoksu; tämä panimo panostaa maltaiden sijaan omenaan. Vierailun aikaan pullotettuna oli vasta omenamehua ja ensimmäiset siiderit olisi tarkoitus saada valmiiksi syksyn aikana.

”Tavoitteena on saada juomat myyntiin myös Alkoon”, aiemmin itsekin Alkossa työskennellyt Jonas Salminen kertoi. Ekta Bryggeri käyttää juomissaan paikallisia omenoita ja yhdistelee eri lajikkeita. Panimolla on kahden kokoisia tankkeja, joissa käymisprosessi tapahtuu. Vahvempaa siideriä on tarkoitus säilöä ranskalaisissa tammitynnyreissä, jotta maku kehittyy entisestään.




Ekta Bryggerin omenamehua kahdessa eri pakkauksessa.

Teksti ja kuvat: Tiina Roine.