Tulevaisuuden energiatehokas viljely kehittyy Pohjanmaalla

Pohjanmaan kasvihuoneala kohtasi vuosina 2022–2023 suuren haasteen energian hintojen rajun nousun vuoksi. Tukeakseen viljelijöitä siirtymässä uusiin energiaratkaisuihin Novia toteuttaa Nytt blad -hanketta, jota rahoittaa Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto Pohjanmaan liiton kautta. Hanke keskittyy kolmeen keskeiseen osa-alueeseen: lämmitykseen, kosteudenhallintaan ja valaistukseen.

”Tavoitteena on auttaa viljelijöitä, joita turpeen poistuminen koskettaa, korvaamalla se muilla lämmönlähteillä mutta myös vähentämällä energiantarvetta kokonaisuudessaan”, sanoo projektipäällikkö Peter Wiik.

On tärkeää tehdä tutkimusta ja kehitystyötä täällä Pohjolassa, sillä viljelyolosuhteet eroavat merkittävästi Keski-Euroopasta.
”Meillä on vähemmän luonnonvaloa talvikaudella mutta myös suuremmat hintavaihtelut sekä usein alhaisemmat sähkön hinnat, minkä vuoksi Hollannissa toimivat ratkaisut eivät aina toimi täällä. Samalla pohjalainen viljely on maailman huippuluokkaa – siitä todisteena kahden vuoden peräkkäinen kurkkusadon maailmanennätysparannus. Tällaiset saavutukset herättävät huomiota ja nostavat osaamisemme esiin myös ulkomailla”, Wiik lisää.

Useat energialähteet korvaavat turpeen

Kun kasvihuoneet aiemmin olivat usein riippuvaisia yhdestä ainoasta lämmönlähteestä, kehitys on nyt siirtymässä hybridijärjestelmiin. Metsähake on edelleen keskeinen lämmönlähde, mutta sitä täydennetään nykyään sähkökattiloilla sekä lämmöntuotannon ja -varastoinnin automaattisella optimoinnilla spot-hintojen ja sääennusteiden perusteella. Öljy on käytännössä kokonaan poistettu käytöstä, mutta sillä on edelleen tärkeä rooli esimerkiksi sähkökatkosten aikana.

”Joillekin viljelijöille pienimuotoinen datakeskus tilalla voi olla kiinnostava vaihtoehto. Hukkalämpö voi korvata merkittävän osan lämmöntarpeesta”, sanoo Peter Wiik.

Kosteudenhallinta avain pienempään lämmöntarpeeseen

Kosteudenhallinta on keskeinen osa hanketta. Perinteisesti kasvihuoneiden kosteus on poistettu tuulettamalla avaamalla luukkuja, mikä on samalla aiheuttanut suuria lämpöhäviöitä. Nykyään on olemassa mekaanisia kosteudenpoistajia, jotka poistavat kosteuden ilman, että lämpö karkaa.

”Olemme tehneet mittauksia useissa kasvihuoneissa, joissa on erilaisia kosteudenpoistoratkaisuja. Tulokset osoittavat, että oikea ratkaisu voi vähentää energiankulutusta merkittävästi”, Wiik kertoo.

Hanke julkaisee raportin, jossa vertaillaan eri kosteudenpoistojärjestelmiä niiden toimivuuden, energiatehokkuuden ja soveltuvuuden perusteella erilaisiin viljelyihin.
”Toimittajilla on luonnollisesti omat ratkaisunsa, joita he markkinoivat. Me haluamme tarjota viljelijöille faktapohjaisen päätöksenteon tueksi”, Wiik sanoo.

LED-valaistus muuttaa kasvihuoneilmastoa

Kasvihuoneiden valaistus on murroksessa. Suurpaine-natriumlamput korvautuvat nopeasti LED-valoilla, jotka tuottavat saman määrän valoa pienemmällä sähkönkulutuksella. Samalla katoaa vanhojen lamppujen tuottama säteilylämpö, mikä vaikuttaa kasvihuoneen ilmastoon.

”Tämä edellyttää viljelijöiltä uutta ajattelua lämpötilan ohjauksessa, kosteudenhallinnassa ja lämmitysjärjestelmissä. Mutta kun muutos on tehty, avautuu uusia mahdollisuuksia tehokkaampaan ja joustavampaan viljelyyn”, Peter Wiik sanoo.

Tulevaisuudessa hän näkee lämpöpumppujen roolin kasvavan alentuneiden lämpötilatasojen ansiosta.

Tutkimushanke suomalaisissa käytännön olosuhteissa

Lähes 30 kasvihuoneviljelijää Pohjanmaalla on haastateltu ja mittauksia on tehty todellisissa viljely-ympäristöissä. Kun viljelijät osallistuvat aktiivisesti tutkimukseen – jakavat kokemuksiaan, avaavat kasvihuoneensa mittauksille ja antavat vinkkejä uusista tutkittavista aiheista – tuloksista tulee sekä käytännönläheisiä että suoraan sovellettavia.

”Emme olisi voineet toteuttaa tätä ilman viljelijöiden tukea ja heidän jakamaansa osaamista”, sanoo Peter Wiik.

Tulevaisuuden tutkimusmahdollisuuksia

Hanke nostaa esiin myös tulevaisuuden teemoja, jotka voivat tuoda vielä suurempia kestävyyshyötyjä:

• Jatkotyö kasvihuoneiden ilmastovaikutusten pienentämiseksi yhdistämällä LED-valaistus, mekaaninen ilmanvaihto/kosteudenpoisto ja lämpöpumput.
• Ostetun CO₂:n tarpeen vähentäminen hyödyntämällä biokaasun sivutuotteita tai biokattiloiden savukaasuja.
• Sellaisten kasvien tutkiminen, jotka voivat hyötyä datakeskusten hukkalämmöstä ja joilla on samalla vientipotentiaalia.

”Nämä ovat esimerkkejä siitä, miten voimme yhdistää tutkimuksen ja käytännön viljelytyön luodaksemme ratkaisuja, jotka toimivat pohjoismaisissa olosuhteissa ja edistävät kestävää siirtymää”, Peter Wiik sanoo.

Nytt blad -hankkeen kokemukset eivät ole merkityksellisiä vain kasvihuonealalle. Ratkaisuja, kuten hukkalämmön hyödyntämistä, energian varastointia ja lämmitysjärjestelmien optimointia, voidaan soveltaa myös kaukolämpöön ja muihin energiaintensiivisiin sektoreihin.

”Kyse on pohjimmiltaan energian fiksummasta käytöstä. Se hyödyttää viljelijöitä, yhteiskuntaa ja ilmastoa”, Wiik toteaa.

Nytt blad -hanke käynnistyi toukokuussa 2024 ja päättyy 30. kesäkuuta 2026.