Miksi hallitustunnustelijan kysymyksistä puuttuu sana korkeakoulu? – Ammattikorkeakouluilla on ratkaisut moneen tulevan hallituksen ydinongelmaan

Hallitustunnustelija Kokoomuksen Petteri Orpo on kysymyksensä kysynyt. Ammattikorkeakouluilla on ilo ilmoittaa, että niillä on tarjota suoraan ratkaisuja ainakin yhdeksään ydinkysymykseen tulevan hallituksen työlistalle.   

- Hämmästyttävintä kysymyksissä oli korkeakoulu -sanan puuttuminen osaamis- ja koulutustason nostoa tai TKI-toiminnan laajentamista koskevissa kysymyksissä. Suomi ehtii näivettyä, ellei koulutustason nostoon tartuta nyt vihdoin kaikin keinoin, sanoo Arenen toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.  

Muutama tärkeä ratkaisu: 

1. Osaavan työvoiman saatavuus 
Ammattikorkeakouluissa aloittaa vuosittain lähes puolet enemmän opiskelijoita kuin yliopistoissa. Kaikki ennakointitiedot kertovat ammattikorkeakoulujen tuottaman osaamisen kysynnän kasvavan työmarkkinoilla. Lisäksi ammattikorkeakouluopiskelijoiden läpäisy sekä työllistyminen ovat erinomaisella tasolla.

Työvoimapula on erityisen kohtalokasta muutamilla toimialoilla. Työvoiman puutteesta kärsivien ammattien kärjessä on muun muassa lastentarhanopettajat. Tämä on vain osatotuus. Puolet korkeakoulutettujen tarpeesta muodostuu toisesta korkeakoulutettujen ryhmästä eli varhaiskasvatuksen sosionomeista. Ilman heitä työvoimavajetta ei korjata vaan tilanne vaikeutuu. Tarvitaan vain pari pientä korjausta lakiin. 

2. TKI-panosten lisääminen ja alueiden elinvoima 
Valtio aikoo käyttää satoja miljoonia vuosittain lisää rahaa tutkimukseen ja kehittämiseen. Hyöty ja vaikuttavuus rahalle saadaan vain, jos jokaisella eurolla on paikkansa kokonaisuuden rakentamissa. Tarvitaan toimiva rahoitus perustutkimuksesta soveltavaan tutkimukseen ja aina innovaatioihin ja kaupallistamiseen asti. Suurin puute Suomessa on laajasta ja systemaattisesta yhteistyöstä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän kesken. Näiden luominen on ammattikorkeakoulujen DNA:n ytimessä. -

Ammattikorkeakouluista 2/3 valmistuneista sijoittuu opiskelumaakuntaansa. Erityisen tärkeää tämä on kahdesta syystä.  Ensiksikin monessa maakunnassa ammatillinen koulutus on lukiokoulutusta vetovoimaisempaa. Juuri ammattikorkeakoulut ovat heille ainoa tosiasiallinen väylä jatkaa opintoja, ja heitä tarvitsemme koulutustason nostoon. Toiseksi kuusikkokaupunkien ulkopuolinen Suomi saa maisteritasoisen työvoimansa ja soveltavan tutkimuksensa nimenomaan ammattikorkeakouluista.  

- Hyödyllisyys ja vaikuttavuus ovat ammattikorkeakoulujen toiset nimet. Ammattikorkeakoulujen tehovoima on nyt rahoitusleikkausten takia viritetty huippuunsa, mutta kone on niin sanotusti leikkaamassa kiinni. Uudelle tehotasolle nouseminen edellyttää nyt lisäeuroja perusrahoitukseen niin koulutuksessa kuin tutkimuksessakin, sanoo Mielityinen. 

Tutustu ammattikorkeakoulujen hallitusohjelmatavoitteisiin.

Lisätietoja:
toiminnanjohtaja Ida Mielityinen, Arene, 050 594 0731