Itämeren alue purjehtii kohti digitaalisia S-100 navigointipalveluja
Kuvassa vasemmalta Christopher Saarnak, Sirpa Kannos ja Ahmed Elhadi.
Merenkulku on siirtymässä uuteen digitaaliseen aikakauteen. Vuosikymmeniä paperikarttoihin ja myöhemmin elektronisiin S-57 merikartta-aineistoihin tukeutunut ala etenee vauhdilla kohti S-100 palveluja, jotka tarjoavat uuden tavan navigointitiedon jakamiseen, yhdistämiseen ja hyödyntämiseen. Tämä kehitys oli keskiössä viime viikolla Kööpenhaminassa, kun Itämeren alueen asiantuntijat kokoontuivat edistämään digitaalisiin palveluihin siirtymistä yhteisin voimin.
MaDaMe-, ORMOBASS- ja Baltic Sea e-Nav-hankkeet esittelivät tähänastisia tuloksiaan, jakoivat kokemuksiaan ja kertoivat tulevista askeleista kohti turvallisempaa ja tehokkaampaa merenkulkua. Novia on yksi partnereista MaDaMe-hankkeessa, joka keskittyy uusien digitaalisten väyläpalvelujen ja tiedonsiirtomenetelmien kehittämiseen, pilotointiin ja arviointiin. Interreg Baltic Sea Region -ohjelma osarahoittaa kaikkia kolmea hanketta.
Turun ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Tero Jokela antoi tilannekatsauksen MaDaMe-hankkeen etenemisestä.
”Olemme edenneet hankkeen viimeiseen kolmannekseen. Testauksia tehdään edelleen, mutta painopiste on siirtymässä tulosten jakamiseen. Seminaarin kolme hanketta tekevät tiivistä yhteistyötä, koska jaamme saman toimialan ja haluamme ymmärtää, mihin suuntaan kukin hanke on menossa. Yhteiset seminaarit tukevat tiedonvaihtoa ja auttavat varmistamaan, että kaikki etenevät oikeaan suuntaan”, Jokela kertoi.
Digitaalisten VTS-palveluiden pilotointi Suomessa
Fintraffic VTS:n projektipäällikkö Sirpa Kannos esitteli MaDaMe -hankkeessa Suomessa toteutettujen S-212 VTS Traffic Clearance Service (TCS) -testien tuloksia. Hän kertoi, että TCS-palvelu eroaa useimmista muista S-100-palveluista, joissa tietoa siirretään maista aluksille, koska VTS-toiminta edellyttää kaksisuuntaista viestintää aluksen ja VTS-keskuksen välillä.
Tie TCS-palveluun ei ole ollut suoraviivainen.
”Palvelu on vain yksi osa paljon laajempaa tulevaisuuden digitaalisten VTS-toimintojen kokonaisuutta. Kehitys on haastavaa, koska monia TCS:ää ympäröiviä palveluja ei ole vielä määritelty, mutta jostain on silti aloitettava”, Kannos totesi.
Hän kertoi, että pilotoinnissa oli kaksi vaihetta: kolmen päivän simulaattoritestaus ja sitä seurannut kahden viikon alustesti Finnlinesin aluksella. Testien perusteella palvelun tekninen suorituskyky vastasi odotuksia.
”Sekä TCS-palvelu, että IP-yhteyksiin pohjautuva SECOM standardin mukainen turvallinen kaksisuuntainen tiedonvaihto toimivat hyvin. Käyttäjäpalautteessa korostuivat digitaalisen palvelun selkeys, väärinymmärrysten väheneminen ja kirjallisen tiedon saamisen hyödyt. Esimerkiksi koordinaattien vastaanottaminen digitaalisesti sen sijaan, että ne täytyy itse kirjoittaa ylös VHF-keskustelusta, on merkittävä parannus”, Kannos sanoi.
Hän korosti myös, että merenkulkijat odottavat uusilta digitaalisilta palveluilta merkittävää lisäarvoa.
”He haluavat uusia ja parempia palveluja, eivät vanhoja palveluja uudessa paketissa”, Kannos kiteytti.
Käyttäjäpalautteessa nousi esiin myös kehitystarpeita.
”Kysymyksiä herättivät mm. digitaalisten viestien kuittauskäytännöt, digitaalisen viestinnän vaikutus alusten yhteiseen tilannekuvaan sekä sillan työprosesseihin. Lisäksi aluksia, joilla ei ole digitaalisia valmiuksia, on myös pystyttävä informoimaan. Pitkä siirtymäkausi, jolloin puhe- ja digitaalinen viestintä ovat rinnakkain, tunnistettiin mahdollisena turvallisuusriskinä. Tämä on kysymys, joka vaatii huolellista suunnittelua ja varhaista huomiota”, hän kertoi.
Meriturvallisuustiedon nykyaikaistaminen
Tanskan pelastusviraston (DEMA) johtava neuvonantaja ja e-navigoinnin asiantuntija Christopher Saarnak esitteli Tanskan osuutta S-124-meriturvallisuustiedon kehittämisessä ja pilotoinnissa.
”DEMA toteuttaa S-124-palvelun navigointivaroituksia varten vuonna 2026. Noudatamme IHO:n ja IALA:n antamia S-201- ja S-125-suosituksia ja aikatauluja ja varmistamme, että palvelut testataan huolellisesti ennen käyttöönottoa”, Saarnak sanoi.
MaDaMe-pilotteja varten DEMA kehitti Niord-järjestelmäänsä tuottamaan S-124-datapaketteja ja yhdisti sen Maritime Connectivity Platform (MCP) -alustan identiteettirekisteriin (Maritime Identity Registry) ja palvelurekisteriin Maritime Service Registry), jotta yhteensopivuus kehittyvän MCP-infrastruktuurin kanssa voitiin varmistaa.
Maritime Connectivity Platform -alustan rooli
Digital Maritime Consultancyn toimitusjohtaja Thomas Christensen aloitti esityksensä kuvaamalla MCP:n kehityksen lähtökohtia.
”Huomasimme, että tarvitsimme muutakin kuin pelkkiä viestintäkanavia. Tarvitsimme alustan”, hän totesi.
MCP koostuu kolmesta osasta: identiteettirekisteri Maritime Identity Registry (MIR), palvelurekisteri Maritime Service Registry (MSR) ja viestinvälityspalvelu Maritime Messaging Service (MMS).
Christensen antoi esityksessään yleiskuvan MCP:n perusteista sekä sen kehitys- ja standardointitilanteesta.
”IHO:n päätös operoida sekä identiteettirekisterin että palvelurekisterin instansseja, oli merkittävä askel MCP:n käyttöönoton kannalta”, hän sanoi.
Christensen päätti esityksensä kuvaamalla MCP:hen liittyviä MaDaMe-hankkeen toimia ja korostamalla kansainvälisen yhteistyön merkitystä MCP:n kehittämisessä.
Demonstraatiot palvelujen esittelemiseksi käytännössä
Iltapäivällä ohjelmassa oli kolme MaDaMe-hankkeeseen liittyvää teknistä työpajaa ja reaaliaikaista demonstraatiota. Ensimmäisen aiheena oli VTS Traffic Clearance Service -toteutus ja demonstraatio, jotka pitivät Fintraffic VTS:n digitaalisten palvelujen päällikkö Juho Pitkänen ja Sirpa Kannos.
Sternulan tutkimus- ja kehitysjohtaja sekä järjestelmäarkkitehti Mads Sølver Svendsen piti demonstraation S-124-merivaroituksista VDE-TER-yhteyden yli käyttäen Niord-järjestelmää ja MCP/MMS-ratkaisua.
Seminaari päättyi S-124- ja S-125-palveluiden yhteen toimivuuden demonstraatioon, jonka pitivät Liikenne- ja viestintäviraston asiantuntija Tuomas Martikainen, Christopher Saarnak, Novian projektipäällikkö Ahmed Elhadi sekä Novian projektitutkija Niilo Nurminen.
Vahvaa alueellista yhteistyötä
Seminaari kokosi yhteen toimijoita merenkulun viranomaisorganisaatioista, varustamoista, tutkimuslaitoksista, yrityksistä ja hankkeista. Noviaa edustivat Ahmed Elhadi, projekti- ja talousasiantuntija Jenny Kronberg, Niilo Nurminen sekä TKI-viestintäasiantuntija Nadine Karell.
Kuvassa vasemmalta Nadine Karell, Jenny Kronberg, Niilo Nurminen ja Ahmed Elhadi.
Tapahtuma toi esiin vahvan alueellisen koordinaation ja vahvisti Itämeren alueen maiden yhteistä tavoitetta edetä kohti S-100-standardoituja palveluja yhteisten testien, yhdenmukaisen kehitystyön ja johdonmukaisen rajat ylittävän yhteistyön avulla.
Sanasto
S-100 – IHO:n yleinen hydrografinen tietomalli.
S-57 – IHO:n digitaalisen hydrografisen tiedon siirtostandardi, nykyinen elektronisten merikarttojen (ENC) standardi.
S-212 – IALA:n digitaalisten VTS palvelujen tuotespesifikaatio.
SECOM – standardi turvalliseen tiedonvaihtoon ja viestintään, erityisesti S-100-tietotuotteille.
S-201 – Merimerenkulun turvalaitetiedot.
S-124 – IHO:n navigointivaroitusten tuotespesifikaatio.
S-125 – IHO:n merenkulun turvalaitteiden tuotespesifikaatio.
ATON – Merenkulun turvalaitteet, kuten poijut, viitat, majakat tai AIS-ATON, jotka tukevat turvallista navigointia.
TCS (Traffic Clearance Service) – Työkalu digitaalisten VTS-lupien (esim. lähtöluvat) tarjoamiseen tulevaisuudessa.
VTS (Vessel Traffic Service) – Alusliikenteen valvonta- ja ohjauspalvelu.
MCP (Maritime Connectivity Platform) – Digitaalinen viitekehys, joka tarjoaa turvallisen identiteetinhallinnan, palvelujen löydettävyyden ja viestinnän merijärjestelmille.
Niord-järjestelmä – Tanskan meriturvallisuustiedon luonti- ja jakelualusta, joka on hiljattain päivitetty tuottamaan S-124-yhteensopivaa dataa.