8.10.2014

Främmande växtarter drar nytta av störningar i levnadsmiljöer - Vieraskasvilajit hyötyvät elinympäri

Främmande växtarter drar nytta av störningar i levnadsmiljöer

Störningar i levnadsmiljöer, såsom bete eller skogsbränder, kan ofta ha en positiv effekt på artrikedom och speciellt antalet främmande arter, trots att denna allmänna uppfattning inte till alla delar stöds av forskningsresultat. I en sammanfattande studie i den internationella vetenskapliga tidskriften Oikos lades fokus på effekten av störning på växtsamhällets struktur på basen av artrikedom och abundans på störda och icke-störda områden. Studien baserade sig på resultat från 73 enskilda undersökningar.

Främmande växtarter var mer talrika och arterna antal högre på störda områden än på icke-störda områden, medan störningen inte hade någon effekt på den ursprungliga florans mångformighet eller abundans. Speciellt bete och av människan skapad störning som t.ex. byggande på olika levnadsmiljöer ökade både antalet och talrikheten på främmande arter.

-Resultaten pekar på att störda levnadsomgivningar kunde vara potentiellt viktiga för invasioner av främmande arter då de gynnar spridningen av icke-önskade invasiva växtarter säger forskare Miia Jauni från Åbo Universitet.

Resultaten från den sammanfattande studien stöder det allmänna antagandet om att störningar i levnadsmiljöer gynnar invasiva, främmande arter. Resultaten visar också att de främmande arter som lever i skogsmiljö gynnas mest av störning.

-Genom att utnyttja enskilda studier i en sammanfattning erbjuder ett bra sätt att få en bredare helhetsbild om de förändringar i omgivningen som gynnar främmande växarter, berättar specialforskare Satu Ramula på forsknings- och utvecklingsinstitutet Aronia.

Publikationen:

Jauni M., Gripenberg S. and Ramula S. Non-native plant species benefit from disturbance: a meta-analysis. Oikos (in press), DOI: 10.1111/oik.01416

Mera information: Miia Jauni (miia.jauni@utu.fi) and Satu Ramula (sramula@abo.fi)

Främmade arter, här lupin, koloniserar snabbt störda habitatfläckar (foto:Satu Ramula) - Vieraskasvilajit, kuten lupiini, asuttavat nopeasti häiriön synnyttämät kasvillisuusaukot (Kuva: Satu Ramula)

Vieraskasvilajit hyötyvät elinympäristöissä tapahtuvista häiriöistä

Elinympäristöissä tapahtuvien häiriöiden, kuten laidunnuksen tai tulipalon, uskotaan yleisesti lisäävän kasvien lajirunsautta ja etenkin vieraslajien määrää, vaikka yksittäisten tutkimusten tulokset ovatkin ristiriitaisia. Kansainvälisessä Oikos-lehdessä julkaistussa yhteenvetotutkimuksessa pureuduttiin häiriöiden merkitykseen kasviyhteisöissä. Yhteenveto perustui 73 yksittäiseen tutkimukseen ja siinä tarkasteltiin kasvilajien määrää ja runsautta häirityillä sekä ei-häirityillä alueilla.

Vieraskasvilajien määrä ja runsaus olivat korkeampia häirityillä alueilla kuin ei-häirityillä alueilla, kun taas häiriöillä ei ollut vaikutusta alkuperäisten kasvilajien määrään tai runsauteen. Varsinkin laidunnus ja ihmistoiminnan aiheuttamat elinympäristöjen häiriöt, kuten rakentaminen, lisäsivät vieraskasvilajien määrää ja runsautta.

-Nämä tulokset viittaisivat siihen, että laidunnetut ja rakennetut ympäristöt voisivat toimia otollisina elinympäristöinä kasvi-invaasioille ja edesauttaa ei toivottujen vieraskasvilajien leviämistä, sanoo tutkija Miia Jauni Turun yliopistosta.

Yhteenvetotutkimuksen tulokset vahvistavat yleistä uskomusta, jonka mukaan elinympäristöissä tapahtuvat häiriöt hyödyttävät erityisesti vieraskasvilajeja. Tulokset paljastavat myös, että metsissä esiintyvät vieraskasvilajit hyötyvät häiriöistä eniten.

-Yksittäisten tutkimusten hyödyntäminen tarjoaa oivan keinon laajemman kokonaiskuvan saamiseksi vieraskasvilajien menestymiseen vaikuttavista ympäristötekijöistä, kertoo erikoistutkija Satu Ramula Aronia Instituutista.

Julkaisu:

Jauni M., Gripenberg S. and Ramula S. Non-native plant species benefit from disturbance: a meta-analysis. Oikos (painossa), DOI: 10.1111/oik.01416 

Lisätietoja: Miia Jauni (miia.jauni@utu.fi) and Satu Ramula (sramula@abo.fi)

Gå till "Nyhetsarkiv"