Novia ja Aboa Mare Oy edistää turvallisempaa ja vihreämpää merenkulkua

Kuvassa: simulaattoripäällikkö Thomas Lundberg Wärtsilän konesimulaattorissa Aboa Maressa.

Koulutuskeskus Aboa Mare yhdistää Yrkeshögskolan Novian, Axxellin ja Aboa Mare Ab:n merenkulun toiminnot ja vie alaa kohti kestävää tulevaisuutta yhteistyön, innovaatioiden ja koulutuksen kautta. Hankkeiden, kurssien ja koulutusohjelmien avulla kehitetään ratkaisuja, jotka parantavat turvallisuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia. Novia koordinoi esimerkiksi projektia, jossa kehitetään ja testataan etäluotsauksen konsepteja ja teknisiä ratkaisuja. 

Sekä nykyiset että tulevat merenkulkijat saavat koulutusta uusimpaan tekniikkaan, muun muassa LNG- ja metanolikäyttöisten alusten operointiin, kehittyneiden konesimulaattoreiden avulla. Simulaattori mahdollistaa realistisen harjoittelun nykyaikaisilla propulsiojärjestelmillä ja auttaa siten parantamaan osaamista kestävän merenkulun alalla. 

Novia tutkii etäluotsausta – tavoitteena turvallisempi luotsaus 

Novia koordinoi Remote Pilotage MVP -nimistä etäluotsausta käsittelevää tutkimusprojektia. Projektin tavoitteena on kehittää ja testata etäluotsauskonseptia ja siihen liittyviä teknologisia ratkaisuja. Aboa Maren simulaattoreissa on toteutettu testejä, joiden avulla on tutkittu muun muassa työnjakoa ja kommunikointia etäluotsaustilanteissa. Testien avulla kerättyä tietoa käytetään etäluotsausratkaisujen kehittämiseen. Projektia rahoittaa Business Finland.  

Luotsit ovat alusten päälliköiden neuvonantajia. He auttavat aluksen navigoinnissa ja ohjailussa ahtailla ja kapeilla sekä vilkasliikenteisillä väylillä saaristossa sekä satamissa.   

”Suurin syy etäluotsauksen kehittämiseen on luotsaustyön turvallisuusriskit. Maailmanlaajuisesti onnettomuuksia tapahtuu erityisesti silloin, kun luotsit siirtyvät laivaan tai sieltä pois”, kertoo Mirva Salokorpi, Novian meriteknologian tutkimuspäällikkö.  

Projektin yhteistyökumppaneita ovat Finnpilot Pilotage, Fintraffic, Brighthouse Intelligence, Groke Technologies, Furuno Finland, Kongsberg ja ESL Shipping. 

Psykologi tutkii ihmisen ja tekniikan välistä vuorovaikutusta 

Psykologian tohtori Jukka Häkkinen aloitti työnsä projektitutkijana syyskuussa 2024 osana etäluotsausta käsittelevää tutkimushanketta. Keskeinen haaste etäluotsauksessa on jaetun tilannetietoisuuden puute, kun aluksen miehistö ja luotsi eivät ole samassa paikassa.  

”Yhteisen tilannekuvan muodostaminen on paljon vaikeampaa, kun ei voi osoittaa tai reagoida välittömästi toisen toimintaan”, selittää Häkkinen.  

Etäluotsauksessa on ratkaisevaa, mitä tietoa siirtyy alukselta etäluotsauskeskukseen. Häkkinen on erityisen kiinnostunut siitä, millaista tietoa merellä tarvitaan eri tilanteissa, miten päätöksiä tehdään tiedon pohjalta ja miten tulevia tapahtumia voidaan ennakoida. Häkkinen tutkii myös luotsien silmänliikkeitä.  

”Se, mihin he katsovat, kertoo, mitä tietoa he tarvitsevat toimintaansa ja ajatteluaan varten. Tämä paljastaa heidän mielensisäiset mallit, ja sen perusteella voidaan päätellä, millaista tietoa tarvitaan hyvien päätösten tekemiseksi”, sanoo Häkkinen.  

Lue lisää Novian uutisesta aiheesta. 

Kasvava tarve konesimulaatiolle Novialla ja Aboa Mare Oy:ssä kestävän merenkulun edistämiseksi  

Aboa Maressa on päivitetty Wärtsilän konesimulaattori. Päivitys mahdollistaa koulutuksen ja kehitystyön tulevaisuuden alusten käyttöön, erityisesti vaihtoehtoisiin polttoaineisiin ja päästöjen vähentämiseen keskittyen. Wärtsilän päivitetyn simulaattorin lisäksi Aboa Mare on hankkinut myös uuden Kongsberg Maritime -yhtiön valmistaman konesimulaattorin, joka asennetaan vuoden 2026 alussa.  

Kongsbergin konesimulaattorilla voidaan simuloida metanolia, akkuhybridejä ja muita tulevaisuuden ratkaisuja LNG:n ohella. Näin merenkulun ammattilaiset voivat saada käytännön kokemusta erilaisten käyttö- ja turvallisuustilanteiden hallinnasta.  

”Parannamme mahdollisuuksiamme osallistua päästöttömien kuljetusten kehittämiseen. Simulaattoreiden avulla voimme työskennellä konkreettisesti ratkaisujen parissa, jotka vievät meidät ‘all the way to zero’”, kertoo Thomas Lundberg, Aboa Maren simulaattoripäällikkö.  

Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) kasvihuonekaasustrategia vuodelta 2023 on suunnitelma maailmanlaajuisten merenkulun päästöjen vähentämiseksi. Strategian tavoitteena on saavuttaa nettonollapäästöt noin vuoteen 2050 mennessä, välitavoitteina vähintään 20 prosentin (tavoite 30 prosenttia) vähennys vuoteen 2030 ja vähintään 70 prosentin (tavoite 80 prosenttia) vähennys vuoteen 2040 mennessä verrattuna vuoden 2008 tasoon. Tavoitteena on ohjata merenkulkua kohti kestävää ja ilmastoneutraalia tulevaisuutta. 

LNG:n ja metanolin edut ja haitat 

LNG (nesteytetty maakaasu) on toistaiseksi ollut yleinen vaihtoehto siirryttäessä kohti puhtaampaa merenkulkua. Sen etuna on pienemmät hiilidioksidipäästöt perinteisiin polttoaineisiin verrattuna. Haittana on kuitenkin metaanivuotojen riski palamisprosessissa, ja metaani on kasvihuonekaasuna huomattavasti hiilidioksidia haitallisempi. Metanolia pidetään nykyisin lupaavampana vaihtoehtona.  

”Sen etuna on, että se on nestemäinen ja siten helpompi käsitellä, varastoida ja kuljettaa kuin kaasu. Lisäksi vihreää metanolia voidaan tuottaa uusiutuvista lähteistä, mikä tekee siitä aidosti kestävän vaihtoehdon. Haittapuolena ovat ennen kaikkea turvallisuusriskit. Metanoli on ihmisille myrkyllistä ja vaatii huolellisia käsittely- ja paloturvallisuuskäytäntöjä”, sanoo Thomas Lundberg.  

LNG:n ja metanolin lisäksi myös ammoniakkia käytetään alusten polttoaineena. Ammoniakin etuna on, ettei sen palamisessa synny hiilidioksidipäästöjä, ja sitä voidaan tuottaa kestävästi. Samalla se kuitenkin aiheuttaa merkittäviä turvallisuushaasteita, sillä ammoniakki on erittäin myrkyllistä. Siitä huolimatta sitä käytetään jo jonkin verran aluksissa, ja kehitys tällä alalla jatkuu. 

Kasvava ala 

Merenkulku on maailmanlaajuisesti kasvava ala, ja sen osuus kansainvälisistä kuljetuksista kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä käytössä on noin 600–700 LNG-alusta, ja määrä odotetaan kaksinkertaistuvan kolmen seuraavan vuoden aikana. Tämä osoittaa kehityksen nopeuden ja koulutuksen tarpeen uusissa teknologioissa ja polttoaineissa. Simulaattoreita käytetään sekä opiskelijoiden koulutuksessa että alan ammattilaisten täydennyskoulutuksessa, yhteistyössä muun muassa Maerskin kanssa.  

”Taustalla on merenkulun nopea teknologinen kehitys ja tarve vastata kansainvälisiin ilmastotavoitteisiin. Merenkulku vastaa yhä suuremmasta osasta maailmanlaajuisia päästöjä, ja uudet polttoaineet, kuten metanoli, LNG ja ammoniakki, tulevat olemaan keskeisessä roolissa siirtymässä kohti kestävämpää tulevaisuutta”, sanoo Thomas Friis, Aboa Mare Oy:n kurssipäällikkö.  

”Mahdollisuus harjoitella realistisia tilanteita lisää turvallisuutta ja luo edellytykset nopeammalle siirtymälle uusiin, kestäviin teknologioihin”, tiivistää Thomas Lundberg.  

Lue Aboa Maren englanninkielinen uutinen Kongsberg Maritimen simulaattorista (30.9.2025).

Lisätietoja ja yhteystietoja TKI-tiedottajan kautta, Nadine Karell nadine.karell@novia.fi tai puh. 050 472 6164.